Sini Rantama: Coachaava esihenkilö luo kannustavaa ilmapiiriä, jossa jokainen saa loistaa

Coachaava esihenkilö toimii muutoksen mahdollistajana organisaatiossa, kertoo valmentaja ja kouluttaja Sini Rantama. Valmentavalla johtamistyylillä pyritään arvostavaan ja kuuntelevaan vuorovaikutukseen, joka saa aikaan hyvän kierteen työyhteisössä.

Toimintaympäristöjen muutosten myötä myös johtamisen tavat ovat murroksessa. ”Organisaatioissa kyllä tiedostetaan esihenkilön roolin muuttuminen”, sanoo valmentaja ja BCI:n coach-kouluttaja Sini Rantama. ”Esihenkilön ei enää oleteta tietävän kaikkea työn sisällöstä. Hänen tärkein tehtävänsä on mahdollistaa se, että porukka pystyy tekemään työnsä hyvin ja tuomaan vahvuutensa esiin. Tähän muutokseen coachaava ote soveltuu erinomaisesti.”

Coachaava esihenkilötyö kiinnostaa

Rantaman mukaan organisaatioissa ollaan kiinnostuneita coachaavasta esihenkilötyöstä, mutta käytännön toteutukset ovat vaihtelevia. Mitä valmentava esihenkilöstyö todella tarkoittaa?

”Coachaus on ennen kaikkea läsnäolevaa kuuntelua ja aitoa dialogia”, kuvailee Sini Rantama. Se ei ole yksisuuntaista neuvomista. Valmentava lähestymistapa tarkoittaa esimerkiksi hyvien kysymysten esittämistä, onnistumisten sanoittamista ja vahvuuksien tekemistä näkyviksi. Näiden elementtien tulisi olla tärkeä osa esihenkilön asennetta ja työkalupakkia silloin, kun pyritään valmentavaan johtamiseen.

”Tykkään mennä organisaatioihin ihan käytännön tasolle katsomaan, onko coachauksen elementtejä otettu konkreettisesti mukaan esihenkilötyöhön. Tärkeä osa työtäni on seurata asiakkaan toimintaa ja nähdä, mitä pitää tehdä, jotta muutos todella tapahtuu työpaikan arjessa”, Rantama kertoo.

”Coach voi kulkea esihenkilön rinnalla tässä muutoksessa ja auttaa lähestymistavan tuomisessa käytäntöön. Toiveeni ja tavoitteeni on, että prosessissa päästään syvälle tekemiseen.”

Vastuu tuo innostusta

Kun esihenkilö tuo coachingin lähestymistapoja käytännön tasolle, voi muutos olla huikea. Sini Rantama on todistanut useamman kerran, kuinka työpaikalla ilmapiiri muuttuu lyhyessä ajassa, kun coachaava ote alkaa näkyä. Ihmisiin alkaa tulla tekemisen meininkiä, mikä näkyy myös työnilona.

Coachaava esihenkilö kannustaa työtekijöitä löytämään itse vastauksia ja ratkaisuja. Hän auttaa luottamuksen ja avoimen vuorovaikutuksen vahvistumista.

”Ihmiset rohkaistuvat, kun huomaavat, että vastauksia ei tarvitse aina hakea esihenkilöltä. He alkavat tekemään enemmän päätöksiä itsenäisesti, mikä edesauttaa hallinnan ja osaamisen tunnetta. Työhyvinvointi lisääntyy, kun ihmisillä on mahdollisuus vaikuttaa asioihin ja hallita työtään”, Rantama sanoo.

Coaching-taitoja hyödyntävä esihenkilö näyttää esimerkkiä omalla toiminnallaan. ”Kenenkään ei tarvitse tietää tai osata kaikkea. Kun esihenkilö rohkenee kysellä, se rentouttaa myös muuta porukkaa”, pohtii Rantama. ”Uskalletaan etsiä vastauksia myös muualta kuin omasta tiimistä. Vastuu lisää intoa ja sitoutuminen työhön kasvaa.”

Coaching vie nopeasti ratkaisuihin

Sini Rantamalla on taustallaan oikeustieteellinen tutkinto ja pitkä ura pankkialalla esihenkilötehtävissä ja henkilöstönkehittämisessä. Käytyään työn ohessa Certified Business Coach -koulutuksen, Rantama innostui yhä enemmän valmentamisesta ja organisaatioiden kehittämisestä. Vihdoin tämä polku vei mukanaan uudelle uralle ja yrittäjäksi. Rantama toimii coachina organisaatioissa sekä uusien business coachien kouluttajana BCI:ssa.

”Työhyvinvoinnin kehittäminen on intohimoni ja huomasin, että coaching on siihen todella hyvä keino. Coachaavan otteen avulla päästään suoraan pohtimaan, mikä on olennaista ja mikä mahdollistaa paremman tekemisen. Se vie nopeasti ratkaisuihin.”

Rantama kiinnostui erityisesti esihenkilöiden coachauksesta, koska sitä kautta voidaan vaikuttaa koko työyhteisöön. Esihenkilöillä ja johtajilla on valtava vaikutus ilmapiiriin ja organisaatiokulttuuriin. Rantama sekä coachaa esihenkilöitä että kouluttaa heille coaching-taitoja johtamistyön tueksi.

”Aina on parempi lähtökohta käyttää coaching-taitoja, jos on itsekin ollut valmennettavana. Silloin pystyy helpommin omaksumaan coachingin elementtejä omaan työhönsä.”

On hyvä muistaa, että coachaava esihenkilötyö ei ole varsinainen coaching-prosessi vaan coachaavalla otteella tehtyä esihenkilötyötä. Kyseessä on esihenkilön ja alaisen suhde, jossa mukana on koko ajan organisaation tavoitteet. ”Coachaaminen ei sovi kaikkiin tilanteisiin. Joskus tarvitaan oikeaa vastausta tai suoraa tietoa. Esihenkilö kasvattaa sisäisiä tuntosarvia tunnistamaan tilanteita, joihin coachaava ote soveltuu.”

Coachaavan otteen avulla päästään suoraan pohtimaan, mikä on olennaista ja mikä mahdollistaa paremman tekemisen. Se vie nopeasti ratkaisuihin.

Sanoittaminen tuo selkeyttä

Rantaman mukaan coachingissa olennaista on asioiden sanoittaminen. Haasteita ei sivuuteta vaan esille otetaan niin vaikeat kuin myönteisetkin asiat. Mitä toivotaan, mitä tavoitteita meillä on, mitä tarvitaan, millainen tekeminen vie meitä eteenpäin?

”Kun yhdessä puhutaan, asioihin alkaa löytyä ratkaisuja. Ei hyssytellä vaan jutellaan ja jäsennetään. Sillä voi saada isonkin vyyhdin selkeytettyä. Mietitään konkreettisesti, millaisia askeleita otetaan.”

Muutoksen kehä ei yleensä pyörähdä hetkessä: voi viedä jonkin aikaa, että saadaan käytännön tuloksia. On aina parempi, jos esihenkilöllä on oma coach tukemassa. ”Kun muutoksen kehän käy läpi, on hienoa havaita, miten tekeminen työyhteisössä muuttuu vaikka puolen vuoden aikana. Tämä innostaa minua coachina tavattomasti”, hehkuttaa Rantama.

Kun tavoitellaan aitoja muutoksia, työyhteisön jäsenten tulee osata kyseenalaistaa omia asenteitaan ja rajoittavia uskomuksiaan. On tärkeää tunnistaa esimerkiksi piilossa oleva riittämättömyyden tunne, joka voi vaikuttaa omaan tekemiseen. Coachingin keinoin huomio kohdistetaan sitten myönteiseen: missä onnistumme, mikä sujuu hyvin ja miten sitä hyvää voi vielä vahvistaa?

Tilaa eri näkökulmille

Coachaava esihenkilö toimii ratkaisukeskeisesti ja rohkaisee tavoitteellisuuteen. Jokainen kohtaaminen esihenkilön ja työntekijän välillä on suunnan tarkistus, jossa esihenkilö voi kartoittaa tilannetta kysymyksillä. ”Pienillä jutuilla, esimerkiksi läsnäolevalla kohtaamisella, voi olla iso vaikutus työnilon kokemiseen ja yleiseen fiilikseen. Hyvän kierre lähtee liikkeelle”, tietää Rantama.

”Coachaava esihenkilötyyli kannustaa oma-aloitteisuuteen: esihenkilö on mahdollistaja ja rinnalla kulkija. Olennaista on arvostuksen välittyminen ja onnistumisten sanoittaminen”, summaa Rantama. ”Esihenkilön tärkein tehtävä on saada porukkansa loistamaan.”

Sini Rantaman mukaan keskeistä coachaavassa lähestymistavassa on ajattelun laajentaminen. ”Coachaava johtaminen on myös sitä, että avataan tilaa uusille näkökulmille. Toimintaa katsotaan ikään kuin ulkoapäin ja eri perspektiiveistä. Näin tilanteisiin tulee lisää ymmärrystä ja vaihtoehdot avautuvat selkeämmin. Tämä herättää halua kehittää omaa työtä.”